Hyvinvointialueen toiminta

Nyt alkaa hyvinvointialueen toiminta käytännössä

Vuoden 2023 alussa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut että pelastustoimi ovat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vastuulla. Tämä on suuri muutos kunta- ja maakuntatasolla. Paljon on uutisoitu mahdollisista toimintaan ja talouteen liittyvistä ongelmista ja uhkista. Tässä kolumnissa keskitytään pelkästään siihen, mitä kaikkea uudistus mahdollistaisi.

Kun kunnat eivät huolehdi sote palveluista eikä niiden rahoituksesta, kunnat voivat keskittyä kaikkeen muuhun. Hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä kuntien kanssa, koska asukkaiden terveydenhuolto on tärkeä osa asukkaiden palvelua. Myös kuntien kiinteistöjä tarvitaan hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen.

Hyvinvointialueen sisällä tulee uudella tavalla kehittää palveluita. Lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotot tulee järjestää lähellä asukkaita. Maakunnan alueella tulee olla toimivat terveyskeskussairaalat, jotta potilaiden hoito onnistuu lähellä kotikuntaa. Terveysasemien yhteistyö sairaalan erikoisalojen kanssa parantaa myös hoitoa, yksi hyvä esimerkki on diabeteksen hoito.

Sairaalan ja sen päivystyksen kuormitus johtuu osittain siitä, että lähipalvelut eivät toimi. Kun laajan päivystävän sairaalan toimintaresurssit varmistetaan, voidaan paremmin hoitaa kaikki erikoisalojen potilaat. Hyvä hoito sairaalassa varmistaa myös sen, että potilaiden ei tarvitse hakeutua hoitoon muualle. Työnjakoa Itä-Suomen sairaaloissa tulee entisestään kehittää.  Parempi olisi, että erikoistunut hoitotiimi tekee Tikkamäellä vaativat ja harvinaiset toimenpiteet, kuin että potilaat lähetetään muualle.

Itä-Suomessa on Pohjois-Karjalan lisäksi Pohjois- ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet. Näillä alueilla on noin 850 000 asukasta eli noin 15 % koko maan väestöstä. Yhteenlasketut talousarviot ovat noin 4 miljardia euroa ja työtekijöitä noin 40 000. Pohjois-Karjalan osuus näissä on 163 000 asukasta, 0,82 miljardia euroa ja noin 8 000 työntekijää.

Yhtenä valttikorttina Itä-Suomessa on työntekijöiden koulutusmahdollisuus alueiden ammattikorkeakoulujen, pelastusopiston ja yliopistojen kanssa. Koulutuksen kehittämisellä saadaan Itä-Suomen alueelle uusia ensihoitajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja muita ammattilaisia. Näin saadaan veto- ja pitovoimaa Itä-Suomeen.

Lopuksi, me voimme tehdä paljon oman ja perheen hyvinvoinnin eteen. Terveelliset elintavat ja monipuolinen liikunta on kaikille ja kaiken ikäisille parasta, mitä kukin voi tehdä oman hyvinvointinsa eteen. 

Juha Mustonen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja
juha.mustonen@luottamus.siunsote.fi


Posted

in

by