Mikä muuttuu Pohjois-Karjalan keskussairaalassa?
Kolumni: Hyvinvointialueen sairaala
Aikaisemmin Pohjois-Karjalassa ei ollut maakunnan omaa sairaalaa, pelkästään kaupungin ja kuntien sairaaloita tai vain osastoja. Sitkeän suunnittelun jälkeen 70 vuotta sitten valmistui Tikkamäelle Suomen ensimmäinen keskussairaala. Asukkaat arvostivat sairaalaa. Lähes kaikki leikkaukset, hoidot ja synnytykset voitiin hoitaa keskussairaalassa. Myöhemmin keskussairaalaan yhdistyivät Paiholan ja Kontioniemen sairaalat.
Pohjois-Karjalan keskussairaala on ollut monella erikoisalalla pioneerimainen. Joitakin hoitoja on tehty ensimmäisten joukossa Suomessa. Näitä ovat olleet tähystysleikkaukset, vaativat kuvantamistutkimukset ja sydänhoidot. Innostuneet lääkärit, hoitajat ja muut ammattilaiset ovat pitäneet keskussairaalan lippua korkealla. Tikkamäellä se on ollut helppoa!
Työnjako Kuopion yliopistosairaalan kanssa on sujunut hyvin ja mm. vaativat sydän- ja neurologiset leikkaukset on hoidettu siellä.
Viime vuosikymmenien aikana on investoitu viisaasti. Tikkamäelle on saatu mm. psykiatrinen sairaala, syövän sädehoito, tehohoito sekä aikuisille että lapsille, päivystys, lastenkeskus ja laboratorion tilat. Vuodeosastoja on remontoitu ja rakennettu uusia. Seuraavien vuosien aikana rakennetaan uudet leikkaussalit, synnytyssalit ja naistenkeskus.
Valitettavasti viimeisten vuosien aikana tämä keskussairaalan innostunut ilmapiiri on laimentunut. Siihen ovat vaikuttaneet monet asiat. Joillakin erikoisaloilla toimintaa haittaa hoitaja- ja lääkärivaje. Uusien erikoisalalle innostuneiden ammattilaisten määrä on vähentynyt. Lisäksi osaavia hoitajia on siirtyneet muualle tai kokonaan eri aloille. Lisäksi Siun Soten talousongelmat ja koronainfektio ovat aiheuttaneet lisäkuormaa.
On unohtunut, että osaava henkilökunta on tärkein tekijä, jotta sairaala voi menestyä. Erikoisaloille tulee luoda uudelleen innostunut ilmapiiri, jonka avulla kehitetään omaa erikoisalaa ja otetaan uusia menetelmiä käyttöön. Tässä jos missä korostuu taitava ja inhimillinen henkilöstöjohtaminen. Ylhäältä käskyttäminen ei vain toimi terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä.
Sairaalan kehittäminen ei ole taloudellisesti perusterveydenhuollosta pois. Hyvin toimivalla keskussairaalalla ostopalvelut muualta jäävät pois ja työt voidaan tehdä omalla henkilökunnalla. Perusterveydenhuollon toiminnan kannalta on tärkeää yhteistyö sairaalan erikoisalojen kanssa. Perusterveydenhuollon palveluita tulee kehittää ja lisätä resursseja sinne, jotta lukuisten sairauksien hoidot voidaan toteuttaa lähipalveluna.
Tavoitellaan uudelleen yhteen hiileen puhaltamisen henkeä kuten meillä oli jo vuosikymmeniä sitten.
Juha Mustonen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja
juha.mustonen@luottamus.siunsote.fi